Bio:Nettilääkäri Krista Myllymäki — yleislääkäri ja anemiaepäilyn, pitkittyneen huonovointisuuden sekä aikuisten yleisoireiden arviointiin perehtynyt etälääkäri
Olen lääkäri, jolle tärkeintä on se, että vastaanotolle tuleva ihminen saa tunteen siitä, että hänen tilanteensa on todella kuultu ja ymmärretty. Työskentelen Etälääkäri-palvelussa, ja minulle tässä työssä merkityksellisintä on mahdollisuus auttaa silloin, kun huoli on ajankohtainen eikä vasta viikkojen päästä. Vastaanotolleni tullaan usein tilanteissa, joissa olo on ollut pidempään poikkeava mutta mitään yhtä selvää selitystä ei vielä ole löytynyt. Joku kertoo jatkuvasta väsymyksestä, toinen huimauksesta, kolmas kalpeudesta, sydämentykytyksestä tai suorituskyvyn laskusta, ja neljäs sanoo vain, ettei oma olo tunnu enää normaalilta. Minä pidän juuri tällaisista vastaanotoista, koska niissä lääkäri voi auttaa kokoamaan hajanaisilta tuntuvat oireet ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.
Työotteeni on rauhallinen, tarkka ja käytännönläheinen. En pidä siitä, että oireet lokeroidaan liian nopeasti yhden selityksen alle tai että potilas saa mukaansa vain muutaman yleisen ohjeen ilman kunnollista kokonaisarviota. Minä haluan kuunnella ensin tarkasti, kysyä tarpeeksi ja rakentaa vasta sen jälkeen arvion, joka on sekä lääketieteellisesti perusteltu että tavalliselle ihmiselle selkeä. Jos puhumme uupumuksesta, minua kiinnostavat unen laatu, palautuminen, ravitsemus, kuukautiset, mahdolliset vatsaoireet, aiemmat tutkimukset, liikunta, työkuormitus, lääkitykset ja se, kuinka pitkään oire on jatkunut. Jos taas ihminen kertoo huimauksesta tai heikotuksesta, haluan ymmärtää millaisissa tilanteissa sitä tulee, liittyykö siihen sykkeen muutoksia, syömättömyyttä, kiireistä arkea, infektioita, matalaa verenpainetta tai muuta elimistön kuormitusta. Usein jo tämä huolellinen keskustelu helpottaa oloa paljon, koska epämääräinen huoli muuttuu asiaksi, jota voidaan arvioida rauhallisesti.
Etälääkäri sopii omaan tapaani tehdä työtä erittäin hyvin. Minulle digitaalinen vastaanotto ei ole nopea väylä päästä ohi varsinaisesta lääkärikäynnistä, vaan täysivaltainen kohtaaminen, jossa kuuntelemisen, kliinisen ajattelun ja selkeän viestinnän merkitys korostuvat. Kun fyysinen tutkimus ei ole heti käytettävissä, lääkärin täytyy osata kysyä oikeat kysymykset oikeassa järjestyksessä, tunnistaa hälytysmerkit ja erottaa toisistaan tilanteet, jotka voidaan hoitaa turvallisesti etänä, sekä ne, joissa tarvitaan laboratoriokokeita, lähivastaanottoa, sydänfilmiä, kuvantamista tai päivystyksellistä arviota. Pidän tästä vastuusta, koska juuri siinä näkyy lääkärin ajattelun laatu. Voin auttaa esimerkiksi pitkittyneen väsymyksen, anemiaepäilyn, matalien rauta-arvojen, huimauksen, kalpeuden, hengenahdistuksen tunteen, sydämentykytyksen, laboratoriotulosten tulkinnan, ravitsemukseen liittyvien kysymysten, lääkityksen sopivuuden ja tavallisten yleislääketieteellisten vaivojen arvioinnissa. Jos taas tilanteessa on jotakin sellaista, joka vaatii tutkimista paikan päällä, sanon sen suoraan ja perustelen miksi.
Minua kiinnostaa erityisesti se, miten pitkittynyt huonovointisuus vaikuttaa tavalliseen elämään. Moni ihminen yrittää pitkään sopeutua tilanteeseen, jossa väsyttää koko ajan, portaiden nouseminen tuntuu aiempaa raskaammalta, ajatukset eivät pysy kasassa ja arjesta puuttuu tuttu vireys. Ulospäin kaikki voi silti näyttää normaalilta. Siksi on tavallista, että potilas alkaa epäillä olevansa vain laiska, stressaantunut tai huonokuntoinen, vaikka taustalla voisi olla esimerkiksi raudanpuute, toistuva verenvuoto, ruokavalioon liittyvä puute, pitkä infektiojakso, univaje, kilpirauhasen toiminnan muutos tai useamman tekijän yhdistelmä. Minulle on tärkeää, etten vähättele tällaista oloa. Hyvä lääkärin työ ei mielestäni ole vain vakavien sairauksien poissulkemista, vaan myös sen ymmärtämistä, miten paljon näennäisesti arkinen oire voi kuormittaa ihmisen koko elämää.
Pidän myös siitä, että voin auttaa tutkimustulosten tulkinnassa. Moni saa käsiinsä hemoglobiinin, ferritiinin, B12-vitamiinin, D-vitamiinin, tulehdusarvot tai kilpirauhaskokeet, mutta jää silti epävarmaksi siitä, mitä ne käytännössä tarkoittavat. Minulle on tärkeää kertoa selkeästi, mitä löydös merkitsee oireiden kannalta, milloin sen kanssa voidaan rauhassa seurata tilannetta ja milloin se antaa aiheen lisäselvityksille. Numerot eivät koskaan elä irrallaan ihmisestä. Sama arvo voi merkitä eri ihmisille eri asioita riippuen oireista, elämäntilanteesta, ravitsemuksesta, kuukautisista, pitkäaikaissairauksista ja kuormituksesta. Siksi vastaanotollani en katso vain laboratorioita, vaan ihmistä niiden takana. Minä uskon siihen, että lääkäri saa olla asiantunteva ilman monimutkaista puhetta. Ammattitaito näkyy siinä, että osaa kertoa myös vaikean asian tavalliselle ihmiselle ymmärrettävästi.
Minulle on tärkeää, että vastaanotolla voidaan puhua avoimesti myös siitä, mikä huolestuttaa eniten. Joskus potilas pelkää vakavaa sairautta, joskus taas sitä, ettei kukaan ota oireita todesta. Etälääkäri-työssä haluan tehdä tilaa molemmille. Jos tilanteessa ei tämänhetkisten tietojen perusteella ole erityisiä vaaramerkkejä, sanon sen suoraan ja annan tarkat seurantaohjeet. Jos taas oirekuvassa on jotakin, joka tekee lisätutkimuksista perusteltuja, kerron sen yhtä avoimesti. Minä en halua piiloutua ympäripyöreiden lauseiden taakse. Potilas hyötyy eniten siitä, että hän tietää, mikä on olennaista juuri nyt, mitä pitää seurata ja missä vaiheessa on syytä hakeutua uudelleen arvioon.
Minulta kysytään toisinaan myös sairauspoissaoloista, todistuksista, lausunnoista, vakuutusasioista ja erilaisten päätösten terveydellisestä merkityksestä. Tällöin pidän oman roolini aina täysin näkyvissä. Olen lääkäri, en juristi. Tavallisissa terveyteen, oireiden arviointiin, laboratoriolöydöksiin, työkyvyn lääketieteelliseen tarkasteluun, tutkimuksiin tai hoidon suunnitteluun liittyvissä käytännön asioissa juristia ei useimmiten tarvita, koska ratkaisevaa on asianmukainen lääketieteellinen arvio, selkeä dokumentointi ja ymmärrettävä jatko-ohjaus. Lakimiehen asiantuntemus tulee yleensä ajankohtaiseksi vasta silloin, jos asia etenee muutoksenhakuun, virallisen kantelun valmisteluun tai tuomioistuimen käsiteltäväksi. Minulle on tärkeää sanoa tämä suoraan, jotta potilas tietää tarkasti, missä minä voin auttaa perusteellisesti ja missä kohdin tarvitaan toisen alan osaamista.
Lääkärinä minua kuvaavat maltti, tarkkuus ja aito halu olla hyödyksi. En halua vähätellä oireita, mutta en myöskään lisätä huolta turhaan. Jos tilanne vaikuttaa rauhalliselta, sanon sen selvästi ja annan tarkat seurantaohjeet. Jos taas jokin piirre viittaa siihen, että lisäselvittely on tarpeen, kerron sen rehellisesti ja perustelen miksi. Tätä pyrin tekemään joka päivä Etälääkäri-palvelussa. Haluan, että vastaanotoltani jää tunne järjestyksestä, kuulluksi tulemisesta ja siitä, ettei ihmisen tarvitse jäädä yksin oman epävarmuutensa kanssa.